9. raskausviikko

Voisiko tämä väsymys jo loppua? Päivistä menee hyvät siivut hukkaan, kun on pakko nukkua päiväunet. Esimerkiksi lauantaina heräsin 8.30, olin kotoa pois 9.40–12, nukuin 12.30-13.30 ja illaksi meninkin töihin. Töiden jälkeen iltapala ja heti nukkumaan. Kuten edellisen kerran kirjoitin, odotan kauhulla koulun alkua. Opiskelen yliopistolla suomen kieltä ja nyt minulla alkaa aineenopettajan opinnot, jotka ovat intensiivisyydessään erittäin rankat. Luvassa on mm. tällaisia herkkupäiviä: koulua 8-15, jonka perään töitä 16-20.30. Superia!

9. raskausviikko ei tuonut mukanaan mitään erikoista. Vähän itkuherkkyyttä lisää ja pieniä tussahteluja, mutta ei mitään dramaattista muutosta normaaliin eloon. Lempiohjelmani Masterchef Australia jatkui  ja olen useasti itkeskellyt aiempien kausien jaksoissa, kun lempparini onnistuvat. Nyt itkin jokaisen onnistuneen kotikokin kohdalla. 1,5h non-stopkyynelehdintää:D Voi luoja. Silmät kostuvat muutenkin milloin mistäkin ja milloin missäkin. Töissä, julkisilla paikoilla, ihan missä vaan.

Paha olo jatkuu edelleen. Nyt kun on rv 9+ niin vau.fi kertoi, että paha olo yleensä helpottaa. No ei täällä vaan. 3h on ehdoton maksimi ruokailuvälille. Uutena oireena on tullut nälkä. Vaikka olisin juuri syönyt hyvin, niin ei mene kauaa, että minulla on jälleen kiljuva nälkä. Lysti naureskelikin, että kehenköhän Lyllerö on tullut. Lystillä nimittäin on aina nälkä:D Mielitekoja ei juurikaan ole, lähinnä etovien ruokien lista pitenee. Listalla on mm. kananmunat, kanttarellit, tofu. Elän tällä hetkellä puurolla ja jälkiuuniruisleivillä. Ruokasuunnittelu on hankalaa, koska tämän päivän ruokaa ei välttämättä tee enää huomenna mieli. Näin kävi mm. pinaattikeiton kanssa.

Olen päässyt eroon joka aamuisesta rintakivun tsekkaamisesta. Tajusin yksi päivä, ettei ole enää pakottava tarve testata, ovatko tissit vielä kipeät. Kyllä ne ovat, niin kipeät, etten enää voi nukkua vatsallani. Mitään vatsankasvua en ole huomannut, koska se on koko ajan turvonnut ja kun tuota pötsiä on jo ennestään. Ainut indikaattori tällä hetkellä ovat työhousuni, jotka ovat alkaneet puristaa.. Ne ovatkin ainoat käytössä olevat housut, muuten käytän mekkoja ja hameita. Töissä alaselkä on alkanut kipuilemaan, mutta se johtuu ilmeisesti siitä, että pakaralihakseni on jumissa?! Lysti paineli selkääni ja ainut kipupiste löytyi pakarasta. Pitäisi siis venytellä… Olen unohtanut kirjata yhden alkuviikkojen oireen, joka jatkuu edelleen aina silloin tällöin. Välillä iho on niin kosketusherkkä, että kaikki kosketus tuntuu pahalta. Tämä on ollut tosi erikoinen oire, onko muilla ollut ihon aistiherkkyyttä?

Meillä olisi ollut nt-ultra 9.9., joka olisi ollut 11+6, mutta jouduin harmikseni siirtämään sitä. Onneksi vain muutamalla päivällä ja ultra on nyt 13.9. 12+3. Miten siihen asti malttaa odottaa? Mieli on onneksi hyvä. Ei enää kamalia keskenmenon pelkoja ja osaan jo nauttiakin tästä olotilastani. Tuntuu, että tämä ensimmäinen kolmannes menee niin sumussa ja salassa. Tavallaan odotan jo isoa vatsaa ja sitä, että on näkyvästi raskaana. Silloin raskaus ehkä tuntuu itsellekin todellisemmalta.

Minulla on ensihankintapostaus luonnoksissa, koitan saada sen kirjoitettua loppuun ennen seuraavaa raskausviikko-päivitystä! Ihanaa alkanutta viikkoa:)

❤ Lempi

8. raskausviikko

On pitänyt kirjoittaa tällä viikolla vaikka kuinka monta kertaa, mutta en ole saanut aikaiseksi. En niin millään. Enpä ole saanut aikaiseksi mitään muutakaan. Tämän viikon päivärytmi on ollut kuta kuinkin seuraava:

9.00 Herätys
9.10 Koira lenkille
9.30 Aamupala

10-12 Touhuamista: kaupassa käyntiä, juoksevien asioiden hoitamista

12-14 Päiväunet

14.30 Töihin valmistautumista
16-20 Töissä

Päiväunet ovat olleet ihan välttämättömät! Päikkärit eivät ole minulle mikään uusi juttu, olen nukkunut niitä paljonkin. Mutta en joka päivä, ja näin syvää unta kuin nyt olen nukkunut. Eilen pääsin nukkumaan päikyt vasta neljän aikaan ja siitä seurasi kamala päänsärky.

Paha olo on ollut seurana useana päivänä, mutta on ollut myös päiviä, kun pahaa oloa ei ole ollut. Siitäkös sitten heti alkoi pelkokela pyöriä: ”onkohan nyt kaikki hyvin, miksen vain nauttinut niistä pahan olon päivistä?!”. Kohtu tuntuu kasvavan urakalla, välillä tulee tosi kovia hetkittäisiä repäisykipuja. Etenkin, jos käännän yöllä kylkeä liian rivakasti.

Koulu jatkuu parin viikon päästä ja väsyttää jo nyt, miten tulen jaksamaan. Pahimmillaan päivät ovat 8-20, jos koulupäivälle sattuu myös työvuoro. Ehkä pitää saada juotua kahvia, niin jaksaisi edes vähän paremmin. Mitään uusia raskausoireita tai oireettomuuksia tällä viikolla ei ole tullut. Välillä sitä havahtuu miettimään, että tällaistako tämä on. En oikein tiedä, millaiseksi ensimmäisen kolmanneksen olin kuvitellut, harva kun useimmiten siitä kertoo. Mutta en valita, jos pääsen näinkin helpolla.

Tänään viikkoja on kasassa 8+1. 9. viikko siis! Hurjaa, että 3 viikkoa enää, niin päästään turvallisille vesille, tai ainakin turvallisemmille. Ja se tarkoittaa sitä, että asiasta pitäisi alkaa kertoa myös perheille. Onneksi on kolme viikkoa aikaa valmistautua siihen henkisesti. Voiko siihen toisaalta koskaan olla tarpeeksi valmis?:D

❤ Lempi