Testipäivä

Tänään on virallinen testipäivä. Emme malttaneet kuitenkaan odottaa, taaskaan, vaan testasimme jo dpo 12. Tällä kertaa kuva kertoo enemmän kuin mitkään sanat.

Elämäni ensimmäinen positiivinen raskaustesti! Testasimme Apteekin raskaustestillä  ja olin yllättynyt viivan vahvuudesta. Keskustelupalstoilta olin ymmärtänyt, ettei apteekin testi anna herkästi vahvaa viivaa. Teimme testin illalla n. 5h pidätyksellä. Tarkoitus oli testata dpo 13 aamulla, mutta olimme molemmat lähdössä töihin heti aamusta jo 6.30–7.30. Siihen ei olisi jäänyt paljoa aikaa hihkua plussaa tai surra negaa.

Joten dpo 12 jännäsimme vessan lattialla. Odotimme minuutin ja voi että, miten meitä jännitti katsoa testiä. Mutta: Positiivinen! Plussa! Kaksi viivaa! Viivat nähtyään Lysti hoki: ”Haluan hymynaaman, onko tää nyt plussa.” Ja minä vakuutin, että kyllä viiva kuin viiva on raskaustestissä plussa. Olin odottanut haaleaa viivaa, josta ehkä näkyisi jotain jos oikein siristää. Mutta vielä mitä! Ihan oikea viiva! Näin selkeä! Aivan uskomaton tunne. Plussan jälkeinen ensireaktiomme oli nauru, nauroimme lähes hysteerisesti. Taisinpa jopa kuiskata, että mitä me ollaan menty tekemään. Omalääkärimme oli oikeassa: oli testi negatiivinen tai positiivinen, se on aina järkytys. Niin uskomatonta, ei sitä oikein usko vieläkään todeksi. Me ollaan toistaiseksi ihan oikeasti raskaana! Tuijotin testiä pitkään ja Lysti sanoi, että kyllä se viiva siinä edelleen on. Ihan uskomatonta.

Tänään on virallinen testipäivä ja testasimme aamulla PregCheckillä. Lystiä jännitti taas kamalasti. Katsoin testiä minuutin jälkeen ja viiva oli aika haalea, joka vähän säikäytti. Mutta viiva se oli kuitenkin ja viiden minuutin jälkeen viiva oli jo hyvin vahvistunut.

Tiedostan valitettavan hyvin kaikki ongelmat tuulimunasta kemialliseen raskauteen. Viikkojakin yritin jo laskeskella, ja mitä ilmeisemmin nyt eletään vasta viikkoja 3+6. Mutta kuitenkin jo neljännen raskausviikon loppua. Se kuulostaa pelottavan vähältä, mutta etenemme päivä kerrallaan. Tällä hetkellä olemme raskaana, kunnes toisin todistetaan<3.

Palaan myöhemmin kirjoittamaan oireista ja piinapäivistä!

❤ Lempi

Syypää CB:n hymyyn

On tietenkin ovulaatio! Tänään, kp19, tämä ihastuttava tikku väläytti minulle heleän hymynsä. PregCheckin viivakaan ei jättänyt plussaa arvailujen varaan. Tämä tarkoittaa sitä, että huomenna on meidän ensimmäinen inseminaatio. Olo on hyvin epätodellinen. En voi uskoa, että huomenna me yritämme vauvaa. A p u a!

Olin eilen jo ihan kyllästynyt testailuun ja saamaan negoja. Tiistai oli viimeinen mahdollinen päivä ovulaatiolle, koska sitten olisi kutsunut klinikka ja ultraus. Olimme päättäneet passata tämän kierron, jos tänään ei olisi tullut ovulaatiota. Ultra maksaa sen 157€/kerta, joten se olisi ollut ihan säästösyy. Tämän takia tikun tulos jännitti tavallista enemmän. Aamulla heräsin kukonlaulun aikaan (7:40..) testailemaan, että voin soittaa heti kahdeksan jälkeen klinikalle. Kun plussa tuli, mietin, että mitä ihmettä sanon sinne klinikalle! Keräilin siinä hetken itseäni ja availin ääntä, koska en ollut aamulla vielä puhunut mitään.

”Väestöliiton lapsettomuusklinikka”
”No Lempi täällä huomenta, sain tänään ovulaatioplussan ja haluaisin varata ajan inseminaatioon”

Mielettömän mukava kätilö vastasi puhelimeen, ja selvitimme sopivia inssiaikoja. Olisin päässyt inseminaatioon jo tänään. Kyselin sitten, onko sillä mitään väliä kumpana päivänä tulee, noin niin kuin raskautumisen kannalta. Ja väliähän sillä ei ole, tiesinhän minä sen, mutta jotenkin sitä haluaa pelata kaiken varman päälle ja epäröi samalla kaikkea.  Kätilön kokemuksen mukaan ihmiset tulevat kuitenkin yleensä ovulaation toisena päivänä. Inssipäivän ratkaisi lopulta se, että en kehdannut jättäytyä pois aamupäiväisestä kokouksesta, joten turhaan puljasin. Onneksi tällä viikolla on vain iltavuoroja, niin ei tarvinnut setviä työvuoroja. Kaikki sympatia teille, jotka käytte päivätöissä ja koitatte sovittaa hoitoja yhteen!

Tämä ilta menee siis töissä ja toivottavasti uni tulee nopeasti. Lystikin on huomisen vapaalla, joten pääsemme molemmat inssiin. Sanoinko jo, että jännittää?

❤ Lempi