Teimme eilen klinikalla toimintasuunnitelman, jos raskaus ei tästä inssistä ala. Lääkäri kyseli, mitä olimme puhuneet omalääkärimme kanssa aukiolotutkimuksesta. Keskustelimme siitä ensikäynnillä, mutta emme aikatauluttaneet sitä mihinkään kohtaan. Omalääkärimme on sellainen, että hän koittaa välttää ”turhia” toimenpiteitä. Mikä on rahallisestikin mukavaa, tässä kierrossahan en käynyt lainkaan folliultrassa. Ohjeeksi sain vain tikuttaa ja varata inssin, kun tikkuun tulee plussa.
Jos raskaus ei ala, alkaa aukiolotutkimus olla ajankohtainen. Suunnitelma on, että kokeilemme vielä yhden inssin ennen tutkimusta. Tämä johtuu luovuttajan vaihtumisesta, koska sen suhteen inssit ikään kuin nollaantuivat. Jos siis kolmas inssi ei onnistu, niin sitten tehdään aukiolotutkimus. Kiertoni on onneksi niin pitkä, että aukiolotutkimus ja inssi ehditään tehdä samaan kiertoon.
Lääkäri osuvasti totesi, että aina puhutaan siihen malliin, ettei raskaus onnistuisi. Mutta kun todennäköisyydet ovat epäonnistumisen puolella, niin onko tuo ihmekään. Sitä paitsi minusta on helpottavaa, että on suunnitelma. Lapsenteossa on niin monta epävarmuustekijää, niin suunnitelmat hoitojen suhteen tuovat varmuutta. Ja onhan aina se mahdollisuus, että raskaus todella alkaisi.
Sen varalle meillä ei oikeastaan toimintasuunnitelmaa ole. Ajatus tuntuu vielä niin utopistiselta, että en osaa enkä uskalla suunnitella elämää niin pitkälle. Paitsi vähän. Me asumme kaksiossa, joten olen katsellut asuntoamme sillä silmällä, miten voisimme asua siinä mahdollisimman pitkään. Se vaatii pieniä sisustus- ja remppahommia mm. kylpyhuoneeseen, keittiöön ja eteiseen. Ei mitään isoa, mutta sen verran, että kahden aikuisen koti muuttuisi lapsiperheen kodiksi.
Olen miettinyt myös lapsen ja opintojen yhdistämistä. Minulla on vielä kaksi vuotta yliopisto-opintoja jäljellä. Mahdollinen laskettu aika sijoittuisi sellaiseen kohtaan opintoja, ettei minulla ole kamalasti pakollista yliopistolla oltavaa. Keväälle on tiedossa muutama kurssi ja projekti nimeltä Gradu alkaa. Haluan uskoa, että minulla on aikaa ja jaksamista tehdä gradua myös äitiyslomalla. Saa nähdä kuinka käy. Tämän enempää suunnitelmia meillä ei ole. Tai siis minulla ei ole. Lystihän meni ja osti uuden auton. Vauva-, siis autokuume yltyi niin kovaksi, että farmari oli pakko saada.
Tänään dpo 2. Aika menee hitaasti, mutta varmasti.
❤ Lempi
Kuurupiilo 