Toinen neuvola (15+3)

Eilen piipahdettiin pitkästä aikaa neuvolassa. Käynti koostui lähinnä tietojen päivittämisestä ja uusien aikojen varailusta. Nyt onkin käyntejä varattuna melkein joululle asti! Sokerirasituskin tulee sopivasti ennen joulua, niin joulusuklaat ei ehdi vaikuttaa harhaanjohtavasti…:D Varattuna on myös lääkäriaika, rakenneultra ja kela-neuvola.

Kävimme läpi voimavarakyselyä, mutta siinä ei ilmennyt mitään, mikä olisi poikinut enemmän keskustelua. Täsmensimme lähinnä, että neuvolaan saa soittaa heti kun siltä tuntuu ja muita numeroita, johon voi soittaa hädän tullessa. Paras osuus oli sydänäänien kuuntelu<3 ja myös se, että paino oli sama kuin ensimmäisellä neuvolakerralla. Lyllikän sydän jumpsutti siinä 150 kiepeillä. Olimme kotona saaneet suurinpiirtein saman tuloksen. Kyllä, meille on saapunut kotidoppler, vaikka sen hommaammista emminkin. Uteliaisuus vei voiton, kun saimme dopplerin lainaan Lystin siskolta.

Ja kuten ehkä arvaatte, raskaudesta on kerrottu myös perheillemme! Kirjoitan siitä oman postauksen:) Asiasta toiseen: Onneksi elän nyt tätä energistä keskiraskautta. Tällä viikolla olen herännyt joka päivä kello 6, opiskellut ja mennyt töihin. Ilman päikkäreitä, yhden kahvikupin voimalla. Enkä ole edes mitenkään loppu! Huimaus on palannut kuvioihin, alhainen hb ja verenpaineet selittänevät sitä. Selkä kipuilee edelleen töissä ja vatsa ei tykkää luennoilla istumisesta. Muuten voin mainiosti, mikä on ihanaa. Nyt uskallan nauttia tästä hyvästä olosta ja olen siitä äärimmäisen kiitollinen.

Luonnoksista löytyy monta postausta, palataan! Toivottavasti jo viikonloppuna:)

❤ Lempi

Mainokset

Leppoisa suvantovaihe? (14+2)

Tänään aamulla aloin pohtia, että onko Lyllerö vielä voimissaan. Varmasti on, mutta tämä oireettomuus ja ”helppo keskiraskaus” on tosi hämmentävää aikaa.

Pienenpieni vatsanalku on jo pullahtanut, oma vakiopömppis on selkeästi pyöreämpi. Muita ”todisteita” ei raskaudesta oikein ole. Alkuraskauden pahimmat oireet, paha olo ja huippaus, ovat jääneet jo aika päiviä sitten. Olen yhä hajuherkkä ja jotkut hajut saavat yökkäilemään. Hengästyn rappusissa nopeammin kuin ennen ja niiden kävely on muutenkin tuskaista. Vatsa toimii tuttuun tapaansa, siis huonosti.

Että onhan näitä ”oireita”, kun oikein alkaa mietiskellä. Mutta on tämä silti kummallista aikaa, josta aion ottaa ilon irti. Ensi viikolla on toinen neuvola, siellä varmaan kuunnellaan sydänäänet? Olen koittanut tunnustella iltaisin, josko Lyllikkä liikkuisi. No, eihän siellä liiku muu kuin kaasut:D

Onko muilla ollut jotain paniikkiajatuksia tähän aikaan? Mitkä keinot rauhoittivat/rauhoittavat?

❤ Lempi

Raskauskuplassa (13+4)

Hyvää huomenta!

Tänään vaihtuisi vanhan kaavan mukaan 13. viikko 14. viikoksi, mutta nyt eletäänkin jo 13+4. Kokoan viikkon 11. ja 12. kuulumiset tähän ja viikko 13 skipattiin nyt kokonaan np-ultran jälkeen, kun pompattiin vähän eteenpäin viikoissa. Virallinen la on nyt siis 21.3. Laskeskelin jo, että äitiysloma alkaa 14.2. Aika söpöä.

11. raskausviikko

Oli ensimmäinen kouluviikko, siis elokuun viimeinen viikko. Ei mitään mullistavia oireita. Kohtu kipuili, kun vaihdoin öisin asentoa. Yölliset pissareissut aiheuttavat sen, että aamuisin on kamala jano. Aamupalalla menee kevyesti kolme 0,4l lasillista vettä.

Neljän tunnin luennot olivat tuskaa. Istuminen oli jotenkin todella kamalaa ja tukalanoloista. Päivän päätteeksi piti istua vielä kuumassa bussissa. Vatsassa kiersi ja oksetti. Muuten paha olo on ollut kurissa, onneksi! Ruoka maistuu aika tavalliseen tapaan. Sienet etovat edelleen, toivottavasti tästä ei jää mitään ikuista traumaa!

12. raskausviikko

Ensimmäinen kokonainen syyskuun viikko. Olen alkanut juoda taas kahvia, kouluaamut eivät käynnisty ilman kupillista. Luulen, että kahvinjuonnilla on välitön vaikutus siihen, että taas närästää ihan kamalasti. Närästys alkaa usein lounaan jälkeen ja jatkuu siihen saakka, kunnes pääsen rennieiden luo. Makea maistuu. Lysti kommentoi, että alavatsani näyttää erilaiselta, ja olen itsekin vähän tuumaillut, josko jo pieni vatsa olisi pullahtanut. Tai ei se vatsa ennestäänkään pieni ole, mutta nyt siinä on jotain muuta muotoa:D

kupla

Sellaiset minikuulumiset niiltä viikoilta. Olo on edelleen erittäin hyvä, enää ei väsytäkään. Kiitos sinulle, joka kommentoit, että väsymys menee ohi! Se todellakin meni. Herään joka päivä viimeistään klo 7 (jopa vapaapäivinä?!), enkä nuku päiväunia. Alaselkä kipuilee töissä ja vatsan toiminta on vähän vaihtelevaa. Pieniä ällötyksiä tulee silloin tällöin, etenkin jos ruokaväli pitenee yli 4h. Kesäkurpitsa ällöttää ja himoitsen mansikkajogurttia. Ja makeaa. Suklaata menisi vaikka kuinka paljon. Koetan kuitenkin rajoittaa, koska en halua, että paino tässä nousisi turhaan. Toistaiseksi se ei ole edes noussutkaan.

Ihan uskomatonta, että 1. kolmannes on ohi. Se meni niin nopeasti! Ja hullua, että tiistaina vaihtuu jo 15. raskausviikko. Seuraava etappi on neuvola, joka on 1,5 viikon päästä. Ei aavistustakaan mitä siellä tehdään, mutta toivon, että kuulisimme taas beben sydänäänet. Se nopea jumpsutus oli vain niin ihanaa kuunneltavaa. Melkein jo harkitsin kotidopplerin ostoa, mutta pidättäydyin siitä kuitenkin. Lystin järjen äänellä oli ehkä jotain asiaa sen kanssa.

Täytyy muuten kehua, kuinka nopeasti seulan tulokset tulivat. Kävimme 13.9. ultrassa ja illalla n. 9h ultrasta oli tulokset tulleet NetPostiin. Tulos oli normaali, ei kohonnutta riskiä<3 Pitäisi varata vielä fysioterapeutille aika. Kunta tarjoaa kaksi käyntiä, yhden nyt raskauden alussa ja toisen synnytyksen jälkeen. Minun olisi pitänyt käydä siellä 12. viikolla, mutta enpä saanut aikaiseksi varata aikaa.

Sitten otsikkoon. Huomaan pikkuhiljaa ajautuvani onnelliseen raskauskuplaan. Minua hymyilyttää koko ajan mahdottomasti ja välillä uppoudun näihin hattara-ajatuksiin ehkä hiukan liiaksikin. Käänteentekevä päivä oli np-ultra. Sitä ennen oli huolia keskenmenosta ja ties mistä, mutta kun näki tämän pienen jo ihmistä muistuttavan siellä heilumassa, niin kaikki huolet kaikkosivat. Mitä vain voi vielä tapahtua, mutta nyt aion olla onneni kukkuloilla ja nauttia. Ensi viikolla on äitini syntymäpäivät ja paljastamme uutisen perheelleni. En enää malttaisi salailla, mutta toisaalta kiva yhdistää uutinen äidin lahjaan. Jännittää, mutta toisaalta ihana päästä vihdoin jakamaan tämä uutinen perheillemmekin.

❤ Lempi

Onnelliset pikakuulumiset

Pari tuntia sitten jännitettiin äitiyspolin aulassa. Kaikki jännitys kaikkosi, kun näky oli tämä<3

image

Lylleröllä on kaikki niin hyvin kuin tässä vaiheessa voi olla<3 Virallinen laskettu aika on nyt 21.3. Viikoiksi kirjattiin tänään 13+0, koko vastasi 12+4. Alan nyt elämään näitä viikkoja, niin en mene ihan sekaisin useista viikoista:)

Meillä oli supermukava kätilö ja mukana oli myös kätilöharjoittelija. Nähtiin Lyllerö useista kulmista ja vähän piti tökkiä vaavia hereille, että mitat saatiin otettu. Lyllerö heristi nyrkkiä, kun kätilö alkoi tökkiä:D

Turvotus oli enimmillään 0,9mm ja kokoa Lylleröllä oli 6 cm. Parin viikon sisään saadaan seulonnan tulokset.

Kuultiin myös syke ensimmäistä kertaa. Sain vaivoin pidäteltyä itkua, oli se niin liikuttavan kuuloista. Lyllerö leikki myös napanuorallaan, puristeli sitä:D

Palaan myöhemmin edellisten viikkojen kuulumisten kanssa, mutta tässä tärkein uutinen näiltä viikoilta:) Ja hei, eka kolmannes on nyt ohi! Hurjaa.

❤ Lempi

 

10. raskausviikko

Täällä taas pitkästä aikaan. Viimeiset 11 päivää ovat olleet niin hulabaloota, että oksat pois. Viime viikko oli viimeinen kouluton viikko, joka huipentui kuuden päivän työputkeen. Ei jäänyt kyllä mitään mehuja kirjoittamiseen. Sunnuntai oli ihana huilipäivä, jolloin näimme ystäviämme ja piipahdimme anoppilassa. Maanantaina alkoi koulu ja päivät ovat olleet 8–16 pituisia, ei mikään kevyt aloitus. Mutta nyt on onneksi aamupäivä aikaa kirjoittaa. Sitten olenkin koko viikonlopun töissä, HUH HUH!

Viime viikolla koulu aiheutti ylimääräisiä stressikertoimia, kun yhden kurssin aikataulu muuttui kohdallani hyvin epävarmaksi. Lyllerö ei tykännyt stressistä ollenkaan ja kohtu kipuili tosi paljon. Mitä enemmän stressasin, sitä enemmän kipuilin. Onneksi asiat päättyivät parhain päin ja pääsin kurssilla siihen ryhmään, johon halusin. Tai johon minun oli oikeastaan välttämätöntä päästä, että sain tämän koulu+työ -palapelin kasaan. Vatsakin on sittemmin rauhoittunut. Oli kyllä hurjaa, miten mieli voi vaikuttaa niin paljon. En halua enää raskauden aikana stressata viime viikon tapaan, se oli kyllä jotain aivan kamalaa.

Töissä huhkiminen aiheuttaa nykyään alaselän kipuja, joka oireilee kävellessä. Joudun töissä nostelemaan painavia laatikoita ja milloin mitäkin, ja tästä selkä ei näyttäisi tykkäävän. Nyt kun olen ollut viisi päivää vapaalla, niin selkäkipu on poissa. Toivottavasti kipu ei palaisi. En haluaisi vielä vaappua:D

Tässä tällainen pikayhteenveto viime viikosta. Palaan toivottavasti vielä sunnuntaina tämän viikon kuulumisten kanssa.

❤ Lempi