Huomenna vaihtuu kuudes raskausviikko. Tänään olisi pitänyt varata ensimmäinen neuvola-aika (!!) ja aika varhaisultraan. Koko ensi viikon olemme mökillä perheeni kanssa, joten siellä varaus ei onnistu. Tutkin eri yksityisten hintoja, ja tällä hetkellä Helsingissä sijaitseva Perhe-Arte näyttäisi olevan halvin. Kätilön tekemä ultraus maksaa siellä 70€, Väestöliitolla vastaanotto ja ultraus (ilmeisesti lääkärin tekemä) maksaa 181€. Varasin ajan siis Perhe-Artesta ja sinne menemme parin viikon päästä! Ultrauspäivänä viikkoja pitäisi olla kasassa 6+4. Neuvolan ajanvarauksessa oli valtavan pitkä jono, joten siirsin sen varauksen maanantaille.
Keskenmenon pelko on hiipinyt ajatuksiini. Olen koittanut rauhoitella itseäni hokemalla, että voin vaikuttaa siihen itse vain hyvin vähän. En haluaisi pelätä ja olla jatkuvasti huolestunut, koska jos aloitan sen kerran, niin tiedän, että se on vaikea saada loppumaan. Lopulta pelkään koko ajan kaikkea. Joten, koitan olla rauhallinen ja positiivisin mielin. Rv 5 ei ole tuonut mitään huimia raskausoireita, päinvastoin. Viikko on ollut melkoisen oireeton, jopa pelottavan oireeton. Jostain luin, että oireet alkavat kunnolla vasta kuudennella raskausviikolla? Ja onhan niitä oireettomiakin raskauksia.
5. raskausviikon oireet
Kipeät rinnat.
Ehdottomasti selkein oire, mutta sekin on lieventymään päin. Nännit ovat edelleen erittäin kosketusarat.
Huimaus ja pieni paha olo.
Nämä tulevat yleensä vasta iltapäivällä, jos ovat tullakseen. Etenkin päiväunien jälkeen olo on usein vähän hatara.
Vatsan toiminta.
Se on onneksi käynnistynyt uudelleen! Vatsa on kipuillut enää vain satunnaisesti. Eiliset vatsakivut tuntuivat kohdun kasvukivuilta, joita on ollut aiemminkin. Kivut kestivät vain vähän aikaa eivätkä olleet suolistoperäisten kipujen kaltaisia.
Iltaturvotus.
Iltaisin vatsa on turvonnut palloksi. Tämä ei sikäli ole mitään uutta auringon alla, koska IBS-vatsa turpoilee myös usein. Nyt turvotus on kuitenkin jokailtaista, mikä on poikkeuksellista.
Vessassa ravaus.
Virtsaamisen tarve on lisääntynyt, etenkin iltaisin. Tämä on hieman raskasta, kun haluaisi jo nukkumaan, mutta vessassa pitää pomppia useita kertoja. Myös työpäivien aikana tämä aiheuttaa hieman ongelmia.
Näillä oireilla ei uskoisi itseään raskaana olevaksi, ei niin millään!
Eilen kerroin raskaudesta ensimmäiselle läheiselleni. Näin pitkästä aikaa hyvää ystävääni, joka tiesi projektistamme. Olin koko lounaan kerännyt rohkeutta kertoa. Hyvä tilaisuus tuli, kun ystäväni kysyi, miten projektimme etenee. Sanoin, että odota, näytän sinulle yhden kuvan. Kaivoin puhelimestani esiin kuvan positiivisesta testistä. Kertomistilanne oli paljon liikuttavampi kuin olin ikinä osannut kuvitella – silmät kostuivat molemmin puolin. Tuntui hyvältä jakaa salaisuus ystäväni kanssa. Raskaudesta kertominen tekee sen todemmaksi myös itselleni.
Perheen kesken salailuongelmia aiheuttaa kahvinjuonti. Olin eilen saanut kahvikiintiöni jo täyteen, kun kävimme iltapalalla äitini luona. Meillä perheessä juodaan paljon kahvia. Ei väliä, onko kello aamu- vai iltakahdeksan, kahvi on aina tippumassa. Eilen yritin sitten sönkötellä, että ei enää kahvia tähän aikaan. Ei mennyt läpi, kahvimuki iskettiin eteen. Yritin siinä sitten vähän hörppiä, ja tilaisuuden tullen kaadoin kahvit pois:D Sunnuntaina juhlitaan veljeäni ja silloin pitäisi päästä huomaamattomasti eroon skumppalasista…
❤ Lempi